Etsi
Hälytysajossa olevan pelastusyksikön tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti kohteeseen. Hälytysajon tunnistaa ajoneuvon sinisistä vilkkuvaloista ja sireenistä. Silloin muut autoilijat joutuvat antamaan pelastusyksikölle tietä.
Nuohouksen hinta on määritelty nuohousyksiköillä. Yksiköt on määritelty savuhormeihin ja useimpiin tulisijoihin. Vähimmäisyksikkömäärä on 45 yksikköä.
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen alueella nuohousyksikön hinta on 1.2.2017 alkaen 0,77 euroa (+ alv. 24 %).
Pelastusviranomaisen pelastuslain (379/2011) sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) perusteella suorittamista valvontasuunnitelman mukaisista palotarkastuksista ja muista valvontatoimenpiteistä peritään maksu (alv 0%) 1.1.2023 alkaen seuraavasti:
Valvonta- ja tarkastustehtävien palvelumaksut koostuvat perusosasta sekä tuntiveloituksesta.
Asuinrakennusten osalta perusosa sisältää yhden tunnin kohteessa tehtyä tarkastustyötä.
Kaikki hinnat ovat alv 0%. Maksut sisältävät mahdolliset kilometrikorvaukset.
Pelastusjohtajalla tai hänen määräämällään viranhaltijalla on oikeus perustellusta syystä pienentää tai jättää kokonaan perimättä alla mainitut maksut.
ARCHOIL-hankkeessa on tuotettu rannikkokuntien viranomaisille suunnattu opas, jonka avulla kunnassa voidaan selvittää, mikä on oman kunnan varautumisaste öljyvahinkoa ajatellen.
Oppaan on tarkoitus johdattaa kuntien viranomaiset ajattelemaan öljyvahinkoa ja varautumaan sen mahdollisuuteen ennalta. Opas on helppolukuinen, ja se toimii varsinaista varautumista ohjaavana työkaluna.
Maatilat, joiden sadonkorjuussa tarvitaan paljon käsityövoimaa, usein miten majoittavat työntekijänsä. Pääsääntöisesti maatiloilla työskentelevät työntekijät ovat ulkomaalaisia. Majoittuminen voi tapahtua monella tavalla, mutta yleisin tapa on, että työntekijät majoitetaan maatilan pihapiirissä oleviin rakennuksiin sekä kevytrakenteisiin pikkumökkeihin ja/tai parakkeihin.
Varsinais-Suomessa ensihoidon perustaksi on vakiintunut moniportainen ensihoitojärjestelmä. Moniportaisuuden tarkoituksena on tuottaa avun tarvitsijalle aina lähin tarkoituksenmukainen apu. Portaan eri tasot lähtevät ensivastetoiminnasta aina pitkälle vietyyn lääkkeelliseen ensihoitoon, jota antaa lääkäri. Varsinais-Suomessa lääkäriyksikkönä toimii FinnHEMS20 entinen Medi-Heli.
Varsinais-Suomen pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelua viiden terveyskeskus - kuntayhtymän alueella: Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla sekä Naantalissa. Asemia on yhteensä 6. Alueella toimii lisäksi sairaanhoitopiirin omat ambulanssit sekä ostosopimuksen tehneet yksityiset ambulanssit. Sairaanhoitopiirillä on järjestysvastuu ensihoitopalveluista.
Vapaaehtoispalokuntien pelastustoiminnan kehittämistyöryhmän tilannekatsaus
Vapaaehtoispalokuntien pelastustoiminnan tulevaisuutta kehittävä ryhmä perustettiin vuonna 2013. Ryhmän toimesta suoritettiin kysely 7.11.2013 Raisiossa pidetyssä VPK-päällikköseminaarissa.
Mitä kuljetus maksaa?
Liikenne- ja viestintäministeriö vahvistaa omavastuuosuuden, joka on 1.1.2016 alkaen 25,00 €. Omavastuuosuus peritään vain kerran, vaikka paikalla olisi useampi yksikkö. Tietyissä kuljettamatta jättämistilanteissa peritään myös omavastuuosuus (annettu hoito / tutkimus on ollut terveyskeskustasoista, eikä näin ollen kuljetusta ole tarvittu).
Miksi tuli paloauto?
Hätätilapotilaan kohdalla käytetään aina sitä kulkuneuvoa, joka on lähimpänä tai nopeinten paikalla. Paloautoa voidaan käyttää myös silloin, jos paikalle tarvitaan useampia auttajia.
Tilasin ambulanssin, miksi meille tuli paloauto?
Kun ihmishenki on kyseessä, on tärkeää saada apu nopeasti perille. Henkeä uhkaaviin onnettomuuksiin lähetetään aina lähin tarkoituksenmukainen yksikkö. Välillä se saattaa olla myös paloauto, joka on varustettu ambulanssia vastaavilla varusteilla. Tämä on osa niin sanottua ensivastetoimintaa. Sekä ambulansseissa että paloautoissa on töissä pelastaja-sairaankuljettajan koulutuksen saaneita työntekijöitä.
Hanki autoosi pelastuskortti
Pelastuskortti kertoo pelastustyöntekijälle mm. mitkä korin osat ovat vahvistettua materiaalia sekä missä sijaitsevät polttoainesäiliö, turvatyynyt, niiden panokset, ohjainyksiköt ja muut pelastustyöhön vaikuttavat osat. Kortissa ovat merkittynä myös parhaat korin leikkauskohdat.
Voit tutustua alla Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen strategiaan ja toimintasuunnitelmiin.
Pelastuslaitos varautuu kaikkiin onnettomuuksiin. Tavallisimpia näistä ovat myrskyvauriopuut, jotka uhkaavat kaatua esimerkiksi rakennusten päälle, tai jo kaatuneet puut, jotka haittaavat ihmisten toimintaa. Myös muissa luonnonkatastrofeissa, kuten tulvissa, pelastuslaitos auttaa resurssiensa mukaan, esim. kellareihin päässeen veden pumppauksessa.
Pelastuslaitos on varautunut torjumaan vaarallisten aineiden onnettomuuksia. Aineet voivat olla terveydelle tai ympäristölle vaarallisia, palavia, syövyttäviä tai myrkyllisiä. Onnettomuusalueella työskentely edellyttää aina asianmukaista suojautumista. Torjuntatyöhön liittyykin olennaisesti kemikaalisukellus, jonka ensisijaisena tarkoituksena on estää aineen leviäminen ympäristöön ja torjua siten terveys- ja ympäristövahinkojen laajeneminen.
Suomessa tapahtuu joka vuosi noin 2000 öljyvahinkoa. Suurin osa öljyvahingoista on pieniä maa-alueella tapahtuvia päästöjä kuten autoista vuotavaa poltto- tai voiteluainetta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) pitää yllä ympäristövahinkopäivystystä. Päivystykseen ilmoitetaan vuosittain noin 100 merellä tai mantereella tapahtunutta, laajempaa ympäristövahinkoa.
Pelastuslaitoksen MIRG-ryhmä auttaa laivapaloissa
Pelastuslaitoksen MIRG-ryhmä (Maritime Incident Response Group) on pelastustoimen erikoiskoulutettu meripelastusryhmä, jonka tärkein ja kiireellisin tehtävä on aluksen miehistön ja matkustajien turvallinen poistaminen vaara-alueelta sekä tulipalojen sammuttaminen. Hälytys voi kuitenkin olla myös vaarallisten aineiden onnettomuus, ensihoitoa vaativa tehtävä tai ihmisen pelastaminen esimerkiksi ruumasta.
Pelastustoiminnan johtamisella tarkoitetaan ratkaisuja, joita hälytystehtävää johtava henkilö tekee pelastaakseen ja suojellakseen ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä.
Hälytystehtävissä tilanteet ovat monesti sekavia ja muuttuvat nopeasti. Pelastustoimintaa johtava viranomainen joutuu usein tekemään päätöksiä esitietojen perusteella jo matkalla onnettomuuspaikalle. Pelastustoiminnan johtajalle on tärkeää muodostaa alkutietojen kautta onnettomuustilanteesta kokonaiskuva, jonka perusteella hän antaa yksiköille asianmukaisia käskyjä.
Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain mukaisesti sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan.
Eläinpelastustehtävät ovat vaihtelevia ja haasteellisia. Pelastettavat eläimet voivat olla pieniä lemmikkejä, suurempia kotieläimiä tai luonnonvaraisia eläimiä. Haasteelliseksi eläinpelastustehtävät tekevät eläinten koko, sijainti ja arvaamaton käyttäytyminen.
Ihmisen pelastaminen vesillä tapahtuvista onnettomuuksista vaatii erikoisosaamista. Meren rannalla sijaitsevalla Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella tarvitaan vesipelastuskalustoa myös sairaankuljetustehtäviin sekä maasto- ja mökkipalojen sammutukseen. Pelastuslaitoksen toiminta-alueella vesipinta-alaa on 337 km2 ja meripinta-alaa 16 359 km2.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vesipelastustehtävät koostuvat pääsääntöisesti veden varaan joutuneiden henkilöiden pelastamisesta. Pelastettava henkilö on yleensä nuori humaltunut mieshenkilö.
Ihmisiä ja eläimiä joudutaan toisinaan pelastamaan korkeilta paikoilta, kuten katoilta, kallioilta tai silloilta. Tällaisia pelastustehtäviä voivat aiheuttaa esimerkiksi päihtyneet, itsemurha-aikeiset, loukkaantuneet, linnut sekä kotieläimet.
Pelastustehtävä on aina suunniteltava siten, ettei tehtävässä vaaranneta pelastettavan eikä pelastajan turvallisuutta. Paras ja turvallisin pelastusväline työskenneltäessä korkeilla paikoilla on palokunnan nostolava- tai puomitikasauto.
Liikenneonnettomuudella tarkoitetaan tie-, rautatie-, vesi- ja ilmailuliikenteessä tapahtuvia onnettomuuksia. Maanteillä tapahtuvat onnettomuudet ovat tyypillisimpiä pelastuslaitoksen tehtäviä.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5725 henkilövahinkoihin johtanutta liikenneonnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa menehtyi 255 ja loukkaantui 7083 henkilöä.
Tulipalon sattuessa onnettomuuspaikalle lähetetään paloautoja miehistöineen, joko yksittäin tai useampi kerrallaan. Määrä riippuu siitä, kuinka suuri tulipalo on tai onko sen mahdollista levitä suuremmalle alueelle.
Tulipaloissa, kuten muussakin pelastustoiminnassa, pelastuslaitos toimii tiiviissä yhteistyössä poliisiviranomaisten ja hätäkeskuksen kanssa. Pelastuslaitos varautuu kaikkiin vuorokaudenaikoihin ja kaikkiin vuodenaikoihin sattuviin tulipaloihin harjoittelemalla pelastustustyötä jatkuvasti.
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- 10
- 11
- 12
- 13
- …
- seuraava ›
- viimeinen »